Niina Streng: Tervetuloa Kreateen Q3-osavuosikatsauksen pariin. Minä olen sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö Niina Streng ja kanssani studiossa ovat toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Otetaan tuttuun tapaan ensin vähän esitystä ja loppuun teidän kysymyksiä, joita voitte kirjoittaa koneen kautta koko esityksen ajan. Mutta vielä perinteisempään tapaan vähän kuvasta. Meillähän todettiin, että ainakin isot hankkeet ovat nopeasti edenneet. Onko tässä yksi niistä?
Timo Vikström: Tässä on todellakin yksi niistä. Kuva on Suomen kauneimmasta saaristosta, ja Saaristotietä parannetaan uuteen paikkaan 4 kilometrin matkalla. Kurkela-Kuusisto -niminen hanke. Arvo noin EUR 80 miljoonaa.
Niina Streng: Aivan. Onko tämä aika lähellä meidän edellistä hanketta?
Timo Vikström: Kyllä vaan. Kuvassa näkyy taustalla esityksessä Kirjalansalmen silta ja tuollaiset pylonit siellä. Näkyy myös teollisuutta, joka on tämän saman väylän päässä, josta tulee Suomen rakentamisen materiaalia mittava määrä.
Niina Streng: Se on kriittistä infraa, jos mikä.
Timo Vikström: Juuri näin.
Niina Streng: Mennään päivän epistolaan tarkemmin.
Timo Vikström: Kiitoksia. Hyvää huomenta kaikille. Näitä asioita on mukava esitellä. Kun tuli seurattua Kreate-konsernin tekemistä kolmannen kvartaalin aikana, tuli aika aseistariisuva tunne siinäkin mielessä, että tähän ei tarvittu yön tummia tunteja tai tahmeita tanssilattioita, vaan enemmänkin kysymys on siitä, että se työ, mitä Kreate-konserni on pitkään tehnyt, se koheesio, mikä näkyy tekemisen tasossa, näkyy nyt hyvin konkreettisesti. Tietysti luvuissa, mutta se näkyy monessa muussakin tavassa. Siellä on riskienhallintaa ja niin edelleen. Mennään kuvasta eteenpäin. Palataan otsikkoon ja lukuihin kohta. Mennään kuvaan ensin. Kuva taitaa olla Iissä, missä asennamme komposiittipölkkyjä ratasillalle. Tämä on meille uusi aluevaltaus. Taustalla näkyy myös Eerika-niminen ratanosturi, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Kellään muulla ei vastaavaa laitetta löydy. Tässä on esimerkki siitä, mitä tämä kyseinen kone pystyy tekemään. Kaiken kaikkiaan puhutaan strategian mukaista tavoitetasosta, johon olemme nyt päässeet. Q3 oli ennätysten neljännes. Liikevaihto nousi EUR 210 miljoonaan, ensimmäistä kertaa yli EUR 200 miljoonan.
Timo Vikström: Toisaalta siellä oli myös vertailukausiliikevaihto EUR 95 miljoonaa taustalla. Oli monia asioita onnistumisen takana, ennen kaikkea se, että kaikki konserniyhtiöt, Kreate Oy, KFS Finland Oy ja Kreate Sverige AB, onnistuivat tekemisissään erinomaisesti, ja se näkyy tällä tavalla. Samaan aikaan, kun liikevaihto nousi merkittävästi, yli kaksinkertaistui, EBITA-marginaali nousi 6.2 prosenttiin ja EBITA:ta euroissa tuli lähes EUR 13 miljoonaa. Se on enemmän kuin koko viime vuoden EBITA. Jälleen kerran syyt taustalla, sen erinomaisen henkilöstön lisäksi, joka meillä ennestään on ollut konsernin palkkalistoilla, olemme onnistuneet edelleen rekrytoimaan lisää ihmisiä. Palataan siihenkin kohta. Ennen kaikkea se, että tilauskannassa olleet yksityisen sektorin projektit ovat edenneet todella ripeästi, ja samaan aikaan monivuotiset väylähankkeet, joita ovat muun muassa ratasilta ja katurakentamisen puolella, ovat edenneet pääosin ennakoitua nopeammin. Tämä johti myös siihen, että samaan aikaan, kun liikevaihto oli ennätyskorkealla tasolla, tilauskantakin pysyi edelleen ennätystasolla. Tilauskanta tästä eteenpäin on edelleen vahva.
Timo Vikström: Se on noin EUR 850 miljoonaa, joka luo erinomaiset edellytykset tulevaisuuteen. Nostimme syyskuussa kolmannen kerran ohjeistusta tälle vuodelle. Syynä on se, mitä aikaisemmin jo totesimme, näiden hankkeiden ripeämmän etenemisen tausta ja sen lisäksi se, että olemme myös saaneet uusia projekteja mukavasti tilauskantaan mukaan, joista osa tulee olemaan myös vielä tälle vuodelle. Ohjeistus tälle vuodelle on edelleen vastaava, mitä se syyskuussakin oli, eli EUR 670–710 miljoonaa. Olemme saaneet palautetta mediassa tänä aamuna siitä, kun luvut julkaisimme. Tällä kertaa pidimme ohjeistuksen ennallaan. Operatiivinen suorituskyky, mikä näkyy vasemmalla olevassa kuvassa, on kaiken lähtökohta. Se, että teemme asiat tehokkaasti ja kone käy ja kukkuu, kone on kunnossa, siitä se kaikki lähtee. Sitä edeltää toki paljon erilaisia prosessin osia, hankevalikoinnista tarjouslaskentaan ja niin edelleen, mutta varsinainen työ, kun hankkeet ja projektit on saatu tilauskantaan, tehdään projekteilla. Olemme vuosien varrella käyttäneet todella paljon energiaa projektiriskien hallintaan.
Timo Vikström: Taas, kun menemme siihen, että valitsemme projektin, mikä haluamme laskea, tarjoamme sen, neuvottelemme sopimuksen sisällöstä ja sitten toteutamme projektin, se on todella pitkäjänteistä työtä. Nyt voi myös todeta sen, että olemme ottaneet aikamoisen askelen eteenpäin vuosien varrella projektiriskien hallinnassa, ja se näkyy nyt selkeästi myös kannattavuudessa. Kolmantena datakeskukset ja muut uudet projektivoitot. Olemme kuluvana vuonna työskennelleet tai työskentelemme tällä hetkellä 11 eri datakeskuskampuksella. Palaan datakeskuksiin hetken päästä vielä uudelleen. Sen lisäksi, että tuolla puolella on ollut varsin vauhdikasta, olemme voittaneet muitakin projekteja, jotka näkyvät liikevaihdossa ja tuloksessa tämän vuoden loppupuoliskolla. Datakeskuksista, olemme Suomen johtava infrarakentaja datakeskusrakentamisessa. Tässä on tekoälyn tekemä kuva, mitä voisi ehkä säätää vielä jonkin verran, mutta tuossa on yritetty kuvata osuutta, missä Kreate tai KFS toimijoina ovat käytännössä mukana. Teemme perinteistä maanrakentamista, joka liittyy datakeskusalueisiin, ne saattavat olla yli 100 hehtaaria kooltaan, jopa 200 hehtaaria kooltaan.
Timo Vikström: Siellä on aika paljon esirakentamista, joka tulee tehdä, jotta varsinaiseen rakentamisprosessiin päästään. Siellä on erikoispohjarakentaminen, ja siellä on tekoälyn ensimmäinen korjattava asia. Pyöreitä betonipalloja ei Suomessa ole olemassakaan. Ne ovat neliön muotoisia poikkapinta-alaltaan, ja se on ehkä ainut kauneusvirhe tässä kuvassa. Mutta me olemme tuolla puolella hyvin vahva. Datakeskuksia rakennetaan Suomessa hyvinkin eksoottisiin paikkoihin maaperäolosuhteiden näkökulmasta, ja se vaatii myös aikamoisen määrän pohjarakentamista. Kolmantena on tekniset järjestelmät. Datakeskuksiin liittyy satoja kilometrejä erilaisia putkistoja, jotka tulevat maan alle, ja niihin tulee erilaista tekniikkaa. Neljäntenä on perustukset, joihin mökki päälle rakennetaan. Toinen kauneusvirhe, mikä tässä kuvassa liittyy siihen, että datakeskukset eivät suinkaan ole näin yksinkertaisia kuin tekoäly antaa ymmärtää. Ne ovat aikamoisia muurahaispesiä, ja siellä on aika monta toimijaa päällekkäin tekemässä asioita. Jos meinaat siinä maailmassa pärjätä, niin se vaatii oman suorituksen suunnittelulta paljon enemmän kuin perinteinen rakentaminen. Sen lisäksi, että siellä on tietysti vahva sopimushallinta ja muu tausta.
Timo Vikström: Nostimme myös meille soveltuvan markkinan kokoa Suomessa miljardilla 6 miljardiin. Tämä tulee pitkälti siitä, että datakeskusrakentaminen tuo hurjan piristysruiskeen Suomen teollisiin investointeihin. Niitä on tällä hetkellä suunnitteilla yli 170. Rakenteilla on laskutavasta riippuen noin 30, ehkä vähän alle, ja suunnitteilla esimerkiksi ensi ja sitä seuraavaan vuoteen on aikamoinen määrä. Siitä huolimatta, että tarvittava regulaatio, joka liittyy vaikkapa energiansaantiin ja muuhun tässä maassa, tarkentuu varmaan lähikuukausina, niin edelleen investoinneille tässä maassa on tarvetta ja ne ovat todella tervetulleita tähän markkinaan. Käytännössä datakeskusmarkkina Suomessa hyvin pitkälle paikkaa dropin, mikä esimerkiksi asuntorakentamisen puolella on Suomen rakentamisen klusterissa nähty. Toisaalta voisi taas kömpelöä vertausta käyttää. Datakeskusmarkkinassa on jonkinlainen lavatanssi-ilmiö siinä mielessä, että perinteisesti siellä on miesten ja naisten haku, ja sekahakua ei ole ollenkaan. Datakeskusrakentaminen investoreiden näkökulmasta on mennyt entistä enemmän siihen suuntaan, että haku on vain yhteen suuntaan. Investorit hakevat kykeneviä datakeskusrakentajia juuri omaan datakeskukseensa.
Timo Vikström: Markkinassa on kaikenlaisia toimijoita tällä hetkellä, mutta siellä on myös hyvin vakavasti otettavia investoreja. Tämä menee itse asiassa tällä hetkellä enemmän niin päin, että Kreateakin kysytään toteuttamaan tiettyjä hankkeita ja projekteja, ja mielellään toki niihin lähdetään. Vaikka datakeskukset meillekin merkittävä markkina tällä hetkellä on, niin se ei ole ainut talismaani, joka meidän tekemisestämme löytyy, vaan siellä on myös hyvin vahvasti vaikkapa väylärakentamiseen liittyviä projekteja, mihin tuossa aikaisemmin viitattiin. Sitten tilauskannan kehittymisestä. Kun lähdimme Q3:een, meidän tilauskanta oli vajaa 890 miljoonaa. Keskellä on yritetty kuvata, mitä välillä Q3:n aikana on tapahtunut. Olemme kertoneet arvoltaan projekteista, kahdesta eri projektista, jotka olemme voittaneet, yhteensä 15 miljoonaa. Itse asiassa Junatien metrosillan kupeeseen olevan Kulosaaren metrosillan korjauksesta vajaan 10 miljoonan projekti ja Kemiin oleva tasoyhdistysten poistoprojekti 7 miljoonaa. Sen lisäksi olemme voittaneet vajaalla EUR 160 miljoonalla projekteja Q3:n aikana, jotka on viety tilauskantaan.
Timo Vikström: Siellä on kaksi hanketta, jotka olemme projektina julkistaneet, mutta kummankaan osalta emme ole julkistaneet projektin arvoa johtuen siitä syystä, että tilaaja ei ole näin halunnut kerrottavan. Ensimmäinen on Valtioneuvoston linnan peruskorjaus- ja laajennushankkeen pohjarakennustyöt Senaatintorin kupeessa. Teknisesti erittäin vaativa hanke ja juuri Kreateen näköinen hanke. Toinen on Blackstonen Suomen yhtiön QTS:n Forssan datakeskuksen ensimmäinen maarakennusurakka. Nämä ovat osa vajaata EUR 160 miljoonaa, joka meillä hankeputkessa on tilauskantaan tullut. Sitten kun katsotaan, että EUR 210 miljoonaa kulutimme olemassa olevaa tilauskantaa Q3:n aikana, niin päädyimme EUR 850 miljoonaan koko tilauskannassa syyskuun viimeisenä päivänä. Sitten kun katsomme, miten strategiamme on käytännössä edennyt, siellä on ne samat neljä painopistettä tai keskeisintä aluetta, jotka meillä on tähänkin asti ollut. Paras paikka osaajille, halutuin infrakumppani, johtava toimija, prosessiketteryys. Nämä neljä asiaa. Olemme itse asiassa päässeet eteenpäin joka ainoassa ihan suunnitelman mukaan, jopa ylikin.
Timo Vikström: Se, mihin tämä johtaa, niin se johtaa meidän kolmeen strategian tavoitteeseen eli EBITA-marginaaliin yli 5%. Pääsimme yli 6% Q3:n aikana. Liikevaihdon kasvu vuosittain 5–10%. Puhumme aika hurjista kasvunumeroista, niin kuin hyvin tiedätte. Jos liikevaihtomme kasvoi yhden kvartaalin osalta, se yli kaksinkertaistui, niin toisaalta tulos yli kolminkertaistui. Sitten vielä kolmantena nettokäyttökatteesuhde alle 2.5. Nyt pääsimme alle ykkösen tason Q3:lla. Ne ovat ne driverit ja ajurit siellä takana. Tuossa on kolme isompaa keskeistä aluetta, missä Kreate tällä hetkellä konsernina painii. Siellä on väyläinvestoinnit, kriittinen infra ja teollisuuden investoinnit. Jos aloitetaan vasemmalta väyläinvestoinneista, niin edelleen valtio ja kunnat investoivat kriittiseen väyläinfraan mittavasti. Siellä on muun muassa tie- ja raideinvestointeja, lentoliikenteeseen liittyvää investointia ja niin edelleen. Siellä on satamia, jotka ovat kuntien ja kaupunkien vastuulla. Se on aika mittava ohjelma, mikä siellä näkyy, ja nimenomaan investointeja, joka tarkoittaa sitä, että rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa.
Timo Vikström: Se ei ole ylläpitoluonteista tai kunnossapitoluonteista tekemistä, enemmänkin varsinaista infran rakentamista. Siellä on se perinteinen kysyntä. Siellä on kaupungistuminen, joka edelleen jatkuu tässä maassa, jossa kaupungistuminen on muihin Euroopan valtioihin verrattuna paljon myöhässä syntysempää kuin muissa maissa. Sitten on maan sisäinen saavutettavuus, joka vaatii sen, että joko ihmiset, tavarat tai erilaiset muut elementit, joita me väylillä kuljetetaan, pystytään myös kuljettamaan järkevästi ja kustannustehokkaasti. Sitten on kriittinen infra, geopolitiikan ja turvallisuuden vaatimat investoinnit maan alle ja maan päälle. Taustalla geopoliittinen tilanne, puolustukseen liittyvät asiat, sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus. Asioita, mistä aina todetaan, että näistä ei voi huudella, mutta tuolla puolella tapahtuu todella paljon tällä hetkellä. Se näkyvyys, vaikka se meilläkin on rajallinen, niin me nähdään kuitenkin, että se näkyvyys on pitkä ja hyvinkin laaja siitä, että minkä näköisiä investointeja ja projekteja tähän maahan tulevina vuosina tullaan rakentamaan. Kolmantena on teollisuuden investoinnit.
Timo Vikström: RT:n mukaan, joka julkaisi joitakin viikkoja sitten viimeisimmän suhdanne-ennusteensa, Suomessa on aikamoinen investointipotentiaali datakeskukseen liittyen, yli EUR 50 miljardia. Siellä on teollinen jatkojalostus, joka liittyy joko datakeskuksiin tai muuhun teollisuuteen, EUR 60 miljardia, ja puhtaaseen energiantuotantoon noin EUR 200 miljardia. Ne taustadriverit liittyvät puhtaan ja vihreän siirtymän asioihin. Siellä on tekoälyn käytön kasvu, joka on aikamoista tällä hetkellä. Siellä on kaiken kaikkiaan yhteiskunnan sähköistyminen teollisuus mukaan lukien. Siellä on vähähiilisyystavoitteet, jotka otetaan aika tosissaan tällä hetkellä. Neljäntenä siellä on maan metalliomavaraisuus, johon liittyy muun muassa kaivostoiminta ja sen jatkojalostaminen. Nämä ovat kaikki globaaleja termejä, jotka myös tänne Härmään nimeltä Suomi ovat vahvastikin vaikuttamassa. Markkinasta: siellä on vihreätä ja sitten on normaalia vahvempaa ja normaalia. Kaikki on edelleenkin normaalia tai sitten parempaa kvartaalin lopun tilanteen mukaan arvioituna. Näkymä eteenpäin. Mitä pidemmälle menemme tästä eteenpäin myös kuuden kuukauden jälkeen, sitä vahvemmaksi näkymä näyttää tällä hetkellä meidän arvion mukaan muuttuvan.
Timo Vikström: Markkina sallii tällä hetkellä sen, että vahvat potentiaaliset toimijat voivat ottaa markkinaa itselleen. Voisiko sanoa, että Kreateen tarjouslaskenta ja hankevalintatoimisto, jos nyt käytän vaikka sitä nimiä, on aika tukossa tällä hetkellä. Se on ruuhkainen paikka ja suojaukset on siellä urheilutermein todettuna aika alhaalla. Johtuu siitä, että tavaraa on todella paljon. Se on meidän kyvykkyytemme valita sieltä ne projektit, jotka tuovat meille parhaan taloudellisen lopputuloksen ja kehittää tätä yhtiötä entistä enemmän yhdeksi johtavaksi toimijaksi tässä markkinassa. Jos tuolta poimii muutaman liiketoiminnan, mitkä erityisesti vetävät tällä hetkellä kirkkaampaa vihreää, niin löytyy silta-, pohja- ja insinöörirakentaminen sekä erikoispohjarakentaminen. Kuten näette, nämäkään eivät kaikki liity suoraan Kreate Data Centersiin, vaan myös väyläpuolen rakentamista on vahvasti tulossa. Se, mikä varmasti vahvistuu tulevina vuosina, on kalliorakentaminen johtuen kriittisen infran investoinneista. Toisaalta myös rata- ja ratikkapuolen investoinnit, mitä mekin olemme tällä hetkellä tekemässä, niidenkin tilanne jatkuu hyvinkin vakaana.
Timo Vikström: Ruotsissa kalliorakentaminen ja maanrakentaminen ovat itse asiassa aika voimakkaassakin markkinakasvussa tällä hetkellä. Kun katson noita nuolia tulevaisuuteen, niin ylöspäin ollaan monessa kohtaa sielläkin menossa. Ruotsin markkina, kuten monta kertaa ollaan todettu, on moninkertainen Suomeen verrattuna. Juuri ne taskut, joissa me Ruotsissa ollaan tällä hetkellä töissä ja millaisissa projekteissa, tukevat kyllä meidän Ruotsin yhtiön kehitystä vahvasti. Tilauskanta EUR 650 miljoonaa tuleville vuosille. Mitä tapahtui syyskuun lopussa suhteessa kesäkuuhun, niin -4%, vuoden takaiseen +250%. En muista montaa kertaa tämän konsernin historiassa oltaisiin nähty tällaisia lukuja. Siitä huolimatta, että meillä oli edeltäessä korkea liikevaihto, pystyimme edelleen säilyttämään näin korkean tilauskannan. Tilauskannasta arvioidaan toteutuvan vajaa EUR 200 miljoonaa vielä kuluvan tilikauden aikana loka-marras-joulukuussa. Ruotsin osuus tästä tilauskannasta on reilu EUR 10 miljoonaa, joka on hyvin suhteessa yhtiön nykyiseen kokoon. Nyt on Mikon vuoro.
Mikko Laine: Kiitos! Käydään sitten talouslukuihin lyhyt katsaus, miltä nämä näyttävät yhteen vedettynä ja aikasarjana. Kertauksena vielä liikevaihto. Koko alkuvuoden aikana hiukan vajaa EUR 493 miljoonaa kertynyt, ja kolmella neljänneksellä siitä lähes EUR 210 miljoonaa. Yksityisen sektorin osuus tuolta oikean puolen piirakasta on kasvanut. Jos muistellaan aikaisempia, olemme yleensä olleet noin 5 prosenttiyksikköä alhaisemmilla tasoilla, ja se vähän vaihtelee. Tässä on oikeastaan kaksi ajuria. Toinen on KFS Finlandin osuus, eli heidän asiakaskantansa on yksityissektoripainotteisempaa kuin Kreateen. Kun he ovat mukana konsernin luvuissa nykyään, se nostaa tuota, ja siinä näkyy osittain myös datakeskusmarkkinan vaikutus meilläkin sekä muun yksityissektorin vaikutus. Siellä kysyntä tällä hetkellä on vahvaa, mikä heijastelee liikevaihtoomme ja tilauskantaamme vastaavasti. Julkisen puolen osuus on suhteellisesti vähän pienentynyt, ja siellä jako on pitkälti riippuvainen siitä, mitä projekteja kulloinkin on käynnissä. Kannattavuudesta: lähes EUR 13 miljoonaa vuosineljänneksen tulos, yli kolminkertainen edellisvuotiseen nähden, kasvatti 2 prosenttiyksiköllä EBITA-marginaaliamme.
Mikko Laine: Tämä oli jo viides neljännes, kun peräkkäin paransimme sekä absoluuttista EBITA:ta että suhteellista kannattavuutta. Jos mietitään taustalla ajureita, se lähtee tietysti korkeammasta volyymista, riskienhallinnasta ja projektien toteuttamisesta. Suurempi volyymi skaalaa tietysti muita kustannuksia suhteellisesti pienemmäksi, ja jos projektit onnistuvat tehdä sillä tavalla kuin on suunniteltu, lopputulos alkaa näyttää tältä. Eli mitään yksittäistä kertaluonteista tai yhden projektin taakse menevää, vaan tämä on aika vahvasti monesta eri liiketoiminnasta, monesta eri rakentamisen lajista ja monesta eri projektista. Koko alkuvuoden osalta EBITA-marginaali alkaa lähestyä 5%, mikä on strategiakauden tavoite. Hyvin lähellä sitä kolme vuotta sitten asetettua tavoitetta ruvetaan koko vuodenkin osalta olemaan. Muistutuksena vielä koko alkuvuoden tuloksesta: meillä oli vielä vuodenvaihteessa tehdyn yrityskaupan jäljiltä jonkin verran erityyppisiä integraatiokuluja, sekä kasvun aikaansaamiseksi meillä oli vahva rekrytointivaihe vielä käynnissä. Alkuvuonna vielä on jonkin näköistä skaalauskustannusta, joka näkyy hieman heikentävästi tuloksessa.
Mikko Laine: Mitä tämä tarkoittaa kassavirran kannalta, niin kolmella neljänneksellä tehtiin erittäin vahva kassavirta, lähes EUR 30 miljoonaa. Siinä syynä oikeastaan korkea käyttökatteen taso, ja samaan aikaan, jos katsotaan alempaa graafia, pystyimme merkittävästi parantamaan käyttöpääomatilannettamme kesän tilanteesta. Nämä kaksi yhdessä toivat sen lähes EUR 30 miljoonaan. Muutenkin, jos ajatellaan nettokäyttöpääomaa, tuo on hieno aikasarja katsoa. Olemme olleet tässä jo pidemmän aikaa käytännössä nollatasolla. Tämä on merkittävästi paremmalla tasolla, ja tämä heijastelee samaa tarinaa kuin tuloskehityskin. Se lähtee projektin alusta asti: suunnitellaan hankinnat, maksuerät ja toteutus niin, että myös projektin laskutus juoksee siten, että kassavirta näyttää näin hyvältä. Nettoinvestoinnit koko alkuvuonna EUR 6.5 miljoonaa, eli edelleenkin hyvin maltilliset. Jos ajatellaan liiketoiminnan kokoa kokonaisuutena, kasvu ei ole vahvasti pääomavaltaista. Se on lähinnä korvaus-, päivitys- ja täsmäinvestointeja, mutta niiden osuus ei ole valtava, jos ajatellaan liiketoiminnan volyymia kokonaisuudessaan. Nettovelka laski merkittävästi.
Mikko Laine: Tuosta graafista kun katsotaan, tulimme jo lähelle niitä tasoja, missä oltiin viime vuoden Q3 ja sitä ennen olevilla ajanjaksoilla. Muistetaan, että tässä välissä teimme yrityskaupan vuoden lopussa, joka rahoitettiin pitkälti kassasta ja uudella velalla. Eli tämä kuvastaa sitä, että onnistuneen yrityskaupan integrointi, hyvä tuloskehitys ja hyvä kassanhallinta kokonaisuudessaan ovat saaneet puristettua nettovelkan käyttökateen jo alle ykkösen tasoille, mikä tarkoittaa sitä, että edelleenkin taseasemamme ja kassa-asemamme on sellainen, että liiketoimintaa voidaan tehdä puhtaasti liiketoiminnan lähtökohdista, eikä meillä ole rajoitteita taseen puolelta siihen, etteikö voitaisi toimia sillä tavalla kuin parhaaksi markkinassa nähdään. Lainasalkusta: tällä hetkellä kokonaislainasalkku on hiukan reilu EUR 50 miljoonaa ilman IFRS 16 -velkoja, ja keskikorko kvartaalin lopussa oli 4.5%. Jos katsotaan lainojemme maturiteettia, meillä on tällä hetkellä 2028 asti nykyinen lainasopimus, jossa on vielä option vuosi, joka voidaan tarvittaessa kutsua sieltä. Sitä ennen, jos katsotaan, lyhennysohjelma on hyvin maltillinen.
Mikko Laine: Tämäkin tukee äsken kertoneet viestiä siitä, että meillä on kyky toimia tässä markkinassa ja ottaa sieltä osuutemme ilman erinäisiä rajoitteita taseen puolelta. Yhteenvetona avainluvuista. Oikeastaan yläosa on käyty aika lailla läpi yksityiskohtaisestikin. Jos taulukon alaosasta poimii muutamia lukuja, niin sijoitetun pääoman tuotto on jo yli 35%, mikä on merkittävä nousu aikaisempaan. Eli hyvä tulos ja tiukka tasekuri, jos näin sanotaan, alkaa näkyä pääomantuotoissa. Toinen, minkä sieltä voisi nostaa, on henkilöstömme määrä. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden meillä on noin 50%, vähän reilukin enemmän henkilöitä. Siellä on sekä yrityskaupan kautta tulleita että voimakkaan rekrytoinnin kautta. Kokonaisuudessaan tällä henkilömäärällä on skaalattu toiminta uuteen tasoon, eli puhutaan lähes EUR 700 miljoonan vuosiliikevaihdosta ohjeistuksemme mukaisesti. Hyvin vahva vuosineljännes ja näkymä loppuvuodelle myöskin positiivinen. Tässä yhteenveto. Onko meille Niina tullut paljon kysymyksiä?
Niina Streng: On tullut kysymyksiä datakeskuksista erityisesti. Aloitetaan kuitenkin aasinsiltana, mihin pääsin tuossa lopussa, eli käytiin vähän velkaantuneisuutta ja muuta. Kreate velkaantuneisuus on laskenut nopeasti hyvän tuloskehityksen takia. Onko Kreatella haluja kasvaa Ruotsissa tai Norjassa myös yritysostojen kautta? Milloin kuulemme lisää kasvutavoitteista Ruotsissa, koska Kreate on saavuttanut etuajassa strategiakaudelle asetetun liikevaihtotavoitteen?
Timo Vikström: Me varmaan palaamme näihin Ruotsin tavoitteisiin ja myöskin varmaan Norjan tavoitteisiin, jossa olemme toistaiseksi vain yhden projektin kautta, tässä lähikuukausina ihan sitäkin kautta. Meillä on aloittanut siellä uusi toimitusjohtaja viikko sitten, ja nyt laitetaan rivejä hieman erilaiseen järjestykseen. Kyllä me ymmärrämme sen pitkän näkymän, jonka kummassakin maassa tällä hetkellä markkina meille näyttää. Mitä tulee yritysostoihin, niin olemme olleet yritysostoissa sekä Suomessa että Ruotsissa hyvinkin selektiivisiä. Ruotsissa olemme tehneet yksi yrityskaupan ja Suomessa vajaat kymmenkunta. Se on aina oikeastaan tasapainoa sen suhteen, että miten liiketoimintaa lähdet kasvattamaan. Yritysten ostaminen ei ole halpaa, ja ostamisen kautta tuleva integraatiotyö ei ole helppoa. Se oli myöskin syynä siihen, minkä takia me Suomessa pidimme tietyn puhallustauon joidenkin vuosienkin ajan. Halusimme saada tietyt fundamentit kuntoon, ja sitten kun meillä oli kyky, pystyimme liikkumaan. Meillä ei ole mitään suunnitelmaa tällä hetkellä, että kyllä tai ei. Enemmänkin kysymys on siitä, mitä markkina tarjoaa ja millä hinnalla.
Niina Streng: Aivan. Sanotaanko myös, että kysykää kaikki kysymykset, ja johto tekee arvion, mitä vastaa. Luonnollisesti täällä on paljon asioita, mihin ei kovin eksaktisti ainakaan pysty vastaamaan. Kuinka suuri osuus tiedottamattomista tilauskannan lisäyksistä tuli datakeskuksista?
Mikko Laine: Ihan suoraan ei voida valitettavasti sanoa, koska meillä ei ole lupaa yksittäisiä hankkeita kertoa. Jos lähdemme niitä avaamaan, takaperin matematiikalla niitä voi lähteä laskemaan. Valitettavasti asia, mitä ei ihan suoraan pystytä avaamaan, mutta sillä on selvä vaikutus tilauskannan kasvuun. Sen voidaan sanoa.
Timo Vikström: Voidaan sen verran datakeskusmaailmaa avata, ei yksittäisen sopimuksen näkökulmasta, mutta jos niitä on se 170 jonossa tällä hetkellä, ja keskimäärin yhden kampuksen, yhden rakennuksen megawattimäärä taitaa olla jossakin 30 megawatin kokoluokassa. Se kampus voi tarkoittaa miljardin investointia tai useammankin miljardin investointeja. Siitä perinteisesti rakentamisen osuus, unohdetaan kaikki härpäkkeet, jotka datakeskusrungon sisään tulee, on noin 25%. Siitä osa on sitä rakentamisen osuutta, mitä Kreate Data Centers toteuttaa. Olemme tehneet noin 70 erilaista sopimusta viimeisen 10 vuoden aikana datakeskusmaailmaan. Kyllä nyrkkisääntö on, että jos on vähänkään mittavamman kokoinen tai normaalinkin kokoinen datakeskusprojekti jossakin käynnissä ja sinne rakennetaan ensimmäistä tai toista rakennusta, niin kyllähän me aina puhumme kymmenien miljoonien sopimuksista yleisellä tasolla.
Niina Streng: Aivan. Vielä datakeskuksiin. Voitteko avata hieman kapasiteettianne? Olette työskennelleet tänä vuonna jo 11 kampuksella. Kuinka paljon resurssien puolesta on varaa kasvattaa hankemääriä tällä saralla?
Timo Vikström: Resurssit käytännössä määrittävät sen, kuinka paljon pystymme tekemään. Vielä kun otetaan huomioon, että meillä on tietty malli ja prosessi, miten haluamme datakeskusrakentamista tehdä. Siihen liittyy sopimushallinta, riskienhallinta, kunnollinen työn suunnittelu ja oikeat resurssit. Näiden kaikkien on toteuduttava, jotta me kampukselle suostumme menemään. Emme halua siinä maailmassa, joka on aika brutaali maailma tänä päivänä, ottaa sellaisia riskejä, mitä emme hallitse. Resurssit määrittävät pitkälti sen, mitä teemme siellä. Ne projektit ovat aikamoisia resurssisyöppöjä myöskin, eli niissä on poikkeuksellisen paljon toimihenkilöitä pyörittämässä maailmaa, jonka asiakas haluaa nähdä. Olemme siinä pärjänneet ihan hyvin.
Niina Streng: Kyllä.
Mikko Laine: Ehkä jatkaisin vielä, että 11 eri kampusta tarkoittaa, että osa niistä saattaa olla jo jälkihoitovaiheessa tai meidän osuutemme on loppunut. Tämähän rullaa koko ajan tämä portfolio täältäkin osin, että emme ovea sulje varmasti uusia hankkeita, mutta paljonko absoluuttisesti voidaan tehdä lisää, on hyvin vaikea määrittää.
Niina Streng: Aivan.
Timo Vikström: Näissä on vielä poikkeuksellisen lyhyt läpimenoaika. Jos iso väylähanke rakennetaan 2 vuotta, niin näitä samankokoisia projekteja saatetaan tehdä alle vuodessa.
Niina Streng: Aivan. Eli jos jossain kvartaalissa sanotaan, että ollaan 6 datakeskuksella ja seuraavassa kvartaalissa sanotaan, että ollaan 6, se ei välttämättä tarkoita, että ne ovat ne 6 samaa keskusta, jotka olivat edellisellä kvartaalilla.
Timo Vikström: Ei tarkoita.
Niina Streng: Juuri näin. Täällä on vielä tähän samaan tematiikkaan kysymyksiä, että odotatteko näiltä työmaalta tulevan vielä lisätöitä laajennuksien kautta? Haluatteko vähän selittää, miten tämä dynamiikka toimii?
Timo Vikström: Koko datakeskusmaailman rakentaminen on ansaittua. Se on sellaista rakentamista, jossa asiakkuudet arvostavat sitä, että teet sen, mitä lupaat ja mitä sopimuksessa sanotaan. Olet armias, jos et niitä tee, sitten elämä menee todella hankalaksi. Saamme uusia projekteja sitä kautta, että meidät on todettu hyväksi toimijaksi. Tämä koskee nykyisiä asiakkuuksiamme ja myös uusia asiakkuuksiamme. Hyvä kello kuuluu tosi kauas. Meihin ollaan aika useasti yhteydessä sellaisten asiakkuuksien osalta, mistä he eivät varmaan ole aikaisemmin edes kuulleetkaan. He ovat kuulleet vain jostakin, että Kreate-konserni näitä Suomessa toteuttaa ja hyvällä sykkeellä, ja sitten se yhteydenotto tulee.
Niina Streng: Aivan. Eli se, että pääsee johonkin hankkeeseen, ei automaattisesti tarkoita, että on paikka sieltä aina seuraavaan, vaan se pitää joka kerta lunastaa tavallaan.
Timo Vikström: Joka kerta ansaita.
Niina Streng: Siellä voi jatkaa tai toimija voi vaihtua.
Timo Vikström: Kyllä.
Niina Streng: Just näin. Tässä ei suoraan viitata datakeskuksiin liittyen, mutta henkilöstöstä. Ovatko nykyiset henkilöstöresurssit olleet tähän mennessä H2:lla jo lähes täydessä käytössä? Millaisia suunnitelmia teillä on rekrytointien osalta?
Timo Vikström: Mikko tuossa näytti ja totesi näitä henkilöstölukuja. Meillä on kasvanut henkilöstömäärä käytännössä 700:sta 1,000:een vuoden aikana, ja noin 100 siitä tuli yrityskaupan kautta, niin siellä on noin 200 lisäystä ihan orgaanisen kasvun kautta. Sen voi kyllä sanoa, että kyllä henkilöstömäärä, joka meillä kolmannella kvartaalilla oli, niin kyllä ne kaikki olivat töissä.
Niina Streng: Meillä saa tehdä töitä.
Timo Vikström: Meillä saa tehdä töitä.
Niina Streng: Täällä on kysymyksessä KFS:n tuloksesta kaikkinensa. Emme tietenkään minkään yksittäisen alueen tulostasoja ole kommentoineet. KFS on tietenkin oma yrityksensä ja aikanaanhan sieltä tulee tilinpäätökset kaikkien nähtäville. Toki varmasti myös vaikuttaa juurikin tämä, että mikä on se määräysvallattomien omistusosuus ja muussa taustalla. Kysymys on siis, että minkälaisen osuuden uskotte KFS:n muodostavan Q4-tuloksesta ja miltä näkymä näyttää KFS:ssä ensi vuodelle?
Mikko Laine: Ensi vuoden ohjeistukseen palataan vähän myöhemmin tarkemmin. Sitä ei varmaan tässä lähdetä avaamaan, mutta sanoisin näin, että jos loppuvuoden ennustetta katsotaan, uskoisin, että Q3 ja Q4 ei hirveästi varmaan poikkea toisistaan tältä osin. Jos ajatellaan osakekohtaisen tuloksen kehittymistä ja muuten tuloskehitystä, niin uskoisin, että samannäköinen trendi jatkuu kuin mitä nyt raportoitiin.
Niina Streng: Kyllä. Sitten tällä hetkellä viimeinen kysymys täältä menossa. Nyt on viimeiset hetket naputella kysymyksiä koneiden kautta. Mitä merkkejä kustannusinflaatiosta näette ja miten Kreate suojautuu näitä vastaan urakoiden sopimusrakenteiden osalta? Tilastokeskuksen viimeisimmässä datassa näkyy kaluston, työvoiman ja materiaalien osalta melko suuria kustannuspaineita.
Timo Vikström: Jos katsotaan sitä ensin indeksikehityksen kautta, niin vuosimuutokset nyt itse asiassa syyskuun julkaistuissa indekseissä vaihtelivat 5% ja 10% välillä. Se on itse asiassa hyvinkin maltillinen indeksimuutos. Indeksit tulevat aina jonkun verran perässä verrattuna varsinaiseen kustannuskehitykseen, mutta emme tällä hetkellä näe siellä sellaisia elementtejä, joilla voisi olla merkittävää vaikutusta tulokseemme. Kysymys on jälleen riskien hallinnasta ja sopimusten hallinnasta. Silloin kun käytämme alihankintaa, ostamme materiaaleja tai ostamme aliurakkaa, niin meillä on omat sopimukselliset keinomme rajata riskiä yhteistyössä kumppanin kanssa, ja olemme siinäkin onnistuneet hyvin. Toisaalta taas, aika usein kun puhutaan kustannuskehityksestä, niin se yleistetään. Täytyy kuitenkin muistaa, että me teemme paljon omalla työvoimalla, omilla koneilla ja muuta, jolloin kustannuskehitys ei meihin lyö samalla tavalla ollenkaan kuin sellaisiin toimijoihin, jotka ovat puhtaasti alihankinnan varassa.
Niina Streng: Aivan. Mites tämä projektikoko ja muut tällaiset vaikuttavat kenties?
Mikko Laine: Sopimuksellisesti pystymme tietyissä hankkeissa tekemään indeksointeja tai muita ehtoja siihen. Jos on yhtään pidempi hanke, niin kyllä se on yksi riskienhallinnan työkalupaketti, että katsomme sitä, miten hallitsemme mahdollista materiaalien hintojen nousua tai muuta kustannusinflaatiota. Se on arkista työtä, mikä tapahtuu joka ikinen päivä joka ikisen hankkeen osalta ja pitkälti etukäteen ennen kuin lyödään nimiä paperiin, jos vielä vähän kärjistäisi näin.
Niina Streng: Kyllä. Hyvä. Siellä oli itse asiassa viimeinen kysymys tältä listalta, mutta onneksi te pääsette kaikki kyselemään näiltä herroilta tässä lähiaikoina, koska ensi kuussa 25. päivä on Sijoitusmessut 2026. Sinne kaikki lämpimästi tervetuloa. Ilmainen tapahtuma, täytyy vain rekisteröityä. Meidät löytää koko päivän ständiltä. Timolla on siellä puheenvuoro noin puoli kahden aikaan, eli sinne kuuntelemaan. On myös tulossa Rakennussiltaa vielä heti joulukuun alkupuolella, missä erityisesti oli datakeskuksiin liittyen aiheita, joten siellä varmasti myös mielenkiintoinen ilta tulossa ja sekin diginä kaikkien saavutettavissa. Jos tästä jäi jotain mietityttämään, niin käykää kurkkaamassa myös kreategroup.fi. Meillä on siellä muun muassa tällä hetkellä testissä tällainen hauska Kysy Kreatesta -toiminto, niin voitte siellä kysyä Kreateesta mitä lystäätte, ja jos tulee jotain ihan kummallista, niin voi vaikka minulle laittaa viestiä. Hauska myöskin kuulla, että mikä teitä kiinnostaa ja mitä tykkäätte. Jatketaan keskustelua loppuvuoden aikana erinäköisissä tilaisuuksissa, ja oikein mukavaa loppuvuotta kaikille. Moi moi!
