Karoliina Partanen: Hyvää päivää ja tervetuloa seuraamaan Keskon kolmannen kvartaalin tulosinfoa. Minun nimeni on Karoliina Partanen ja olen Keskon viestintäjohtaja. Aloitamme tilaisuuden pääjohtaja Jorma Rauhalan katsauksella. Hän käy esityksessään läpi Keskon tuloskehitystä, toimialojen kuulumisia sekä toimintaympäristön näkymiä. Meillä on tuttuun tapaan Jorman esityksen jälkeen hyvin aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Toivomme aktiivista osallistumista sekä täällä paikan päällä kampuksella että linjojen välityksellä. Muistutus vielä linjoille: teidän kysymyksenne näkyvät täällä meillä hieman viiveellä, eli laitattehan niitä tulemaan jo hyvissä ajoin Jorman esityksen aikana. Pidemmittä puheitta, ole hyvä Jorma, lähdetään liikkeelle. Kiitos.
Jorma Rauhala: Kiitos Karoliina ja tervetuloa myös minun puolestani kaikille. Otsikko on "Keskon tulos parani merkittävästi – tekninen kauppa jatkaa veturina", ja tämä on hyvin samantyyppinen otsikko kuin meillä oli Q2:n jälkeen, mutta tämä on näin varsin perustellusti ja käydään niitä lukuja kohta läpi. Keskeistä kolmannella kvartaalilla oli se, että liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoivat kaikilla toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa K-ruokakaupat voittivat markkinaosuutta ja vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi hieman erityisesti hintapanostuksesta huolimatta. Rakentamis- ja talotekniikkakaupassa vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi merkittävästi erityisesti teknisen kaupan ansiosta, mutta myös rautakaupassa myynti ja tulos kehittyivät hyvin etenkin Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Autokaupassa myynti kasvoi ja vertailukelpoinen liikevoitto parani hieman. Kesko on saanut tarvittavat viranomaisluvat Dahlin Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoimintojen yrityskaupalle, ja kaupan ennakoidaan toteutuvan 2 marraskuuta eli itse asiassa ensi maanantaina. Päivitämme tässä kohtaa tulosohjeistuksemme ja arvioimme tämän vuoden vertailukelpoisen liikevoiton olevan EUR 690–730 miljoonaa, eli tuossa haarukassa, kun aiempi oli EUR 670–730, eli nostimme alalaitaa EUR 20 miljoonalla.
Jorma Rauhala: Liikevaihto kasvoi EUR 167 miljoonaa, ja tämä on niin sanottua orgaanista liikevaihtokasvua, eli yrityskaupat eivät vaikuta näihin lukuihin enää ollenkaan. Liikevoitto kasvoi EUR 23,3 miljoonaa, 6,8 prosenttiin, ja liukuva 12 kuukautta meni yli EUR 700:aan, EUR 702 miljoonaan, ja liikevoittoprosentti 5,4. Sijoitetun pääoman tuotto parani hieman 10,6:een. Siinä rakentamis- ja talotekniikka oli parantaja, ja muilla toimialoilla oli pieni lasku. Talouden asema. Liiketoiminnan rahavirta vahvistui varsin mukavasti, eli siellä on tietysti hyvää tulosta ja hyvää käyttöpääoman hallintaa. Muita nostoja tästä: korolliset nettovelat per käyttökate 1,5, eli se laski 1,8:sta 1,5:een verrattuna edellisvuoteen. Taloudellinen tavoitteemme on alle 2,5, ja olemme hyvin sen alapuolella. Investoinnit. Ei mitään yllättävää. Kauppapaikkainvestointeja tehdään, Suomen päivittäistavarakauppaverkostoon erityisesti. Sinne menee valtaosa, ja siellä on vain kvartaalien välistä vaihtelua. Vaikka on vähemmän kuin viime vuonna, se ei ole mikään trendinomainen. Muissa investoinneissa, lähinnä vastaluvuissa viime vuoden puolella, näkyy vielä Onnelan eli Onnisen keskusvaraston rakennuksen vaikutus. Rakennus valmistui silloin, ja siihen osui kustannuksia.
Jorma Rauhala: Kustannukset kaiken kaikkiaan hyvin hallinnassa. Kulusuhteemme on 15,7%, ja se on täsmälleen samalla tasolla kuin vuosi aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Henkilöstökuluissa Suomen osalta on tullut palkankorotukset kaupan alalla jo kolmannen kvartaalin kohdalla. Sitten mennään toimialoihin. Päivittäistavarakauppa, markkinaosuuden kasvu jatkunut. Sehän on ollut tavoitteemme, ja tulos hyvällä tasolla. Liikevaihto kasvoi EUR 45 miljoonaa, liikevoitto EUR 1,4 miljoonaa, siten että kyseinen kvartaali oli 7% ja liukuva 12 kuukautta hyvin tasaisesti 6,5%. Mitä oli keskeistä päivittäistavarakaupassa kolmannella kvartaalilla, niin liikevaihto kasvoi ja vertailukelpoinen liikevoitto parani hieman. Päivittäistavarakaupan kokonaismarkkina kasvoi 0,6%, ja tämä on siis PTY:n ennakkolukuja, ja tarkoittaa, että Suomen päivittäistavaramarkkinan kasvu olisi vain 0,6%. Voisi sanoa, että kohtuullisen vähän, kun myöhemmin näkyy, että hintainflaatio Tilastokeskuksen mukaan on kuitenkin korkeampi. Meidän lukumme oli hyvä. Meillä kasvu oli 1,8%, eli voitimme markkinaosuutta kyseisellä kvartaalilla, ja asiakasvirrat ovat kasvaneet ja pääostoskorit kasvavat edelleen.
Jorma Rauhala: Tarkoitamme pääostoskoreilla sellaista, että niissä on keskeisiä proteiinituotteita, on se sitten lihaa, kalaa, kanaa ja niin edelleen. Kespron liikevaihto laski 1%, mutta edelleen voitti markkinaosuutta, ja tämä kuvastaa tietysti, että niin sanottu HoReCa-markkina eli ravintola- ja kodin ulkopuolinen syöminen on kohtuu vakaalla, tai kasvut eivät ole kovin suuria siellä. Citymarketin käyttötavaramyynti kasvoi 3.8%. Verkkokaupan myynti jatkaa kasvuaan 10.9%, ja sen osuus K-ryhmän päivittäistavaramyynnistä on nyt 3.9%. Hintainflaatio Tilastokeskus mukaan oli Q3:lla päivittäistavaroissa 1.5% ja koko vuosi 1.4%. Edelleenkin näemme, että K-ruokakaupassa laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden kysyntä on edelleen hyvällä tasolla, ja se ilmenee vaikkapa verkkokaupan kasvussa ja laadukkaiden valmisruokien myynnin kasvuna samanaikaisesti, kun hinta on hyvin keskeinen valintaperuste. Päivittäistavarakaupassa markkinaosuuden kasvu jatkunut, ja tämä on hyvin ilahduttavaa. Itse asiassa viime vuoden lokakuussa voitimme markkinaosuutta, ja siitä eteenpäin 12 kuukautta jokaisena kuukautena on voitettu markkinaosuutta.
Jorma Rauhala: Vielä niin, että meidän kaikki ketjut eli Citymarket, Supermarket ja K-Market ovat voittaneet markkinaosuutta omassa kokoluokassaan. Erityisen vahva meillä on Supermarket-sektorissa, joka on Suomessa suurin päivittäistavaramarkkinasektori. Siellä meillä on vahvimmat kasvut. Mitä tässä on taustalla? Kyllä tässä on panostuksemme hintaan ja laatuun verkostoon, ja tässä on kerrottu, paljonko vuonna 2026 tullaan tekemään tai on tehty, eli kauppauudistuksia yhteensä 67 kaupassa ja 20 uutta tai korvaavaa. Investoinnit jatkuvat ensi vuonna edelleen. Vahva suora. Rakentaminen ja talotekniikka. Q3:n myynti kasvoi ja tulos parani yritysasiakaskaupan vetämänä. Teknisen kaupan lisäksi, joka on täysin 100-prosenttisesti ammatti- tai yritysasiakaskauppaa, rautakauppojen yritysasiakaskauppa kehittyi hyvin. Liikevaihto kasvoi EUR 94 miljoonaa. Tämä on orgaanista kasvua, eli viimeiset yritysostot Tanskassa eivät enää vaikuta tähän. Liikevoitto parani peräti EUR 22.1 miljoonaa. Liikevoittoprosentti kyseisellä kvartaalilla 7.1%, ja liukuva liikevoittoprosentti nousi 4.4%:ään. Keskeistä rakentamis- ja talotekniikan osalta oli, että liikevaihto kasvoi kaikissa maissa.
Jorma Rauhala: Tulos parani etenkin teknisen kaupan sekä Tanskan, Norjan ja Ruotsin rautakaupan vahvan myynnin ansiosta. Kesko Senukain tulososuus tuki myös osaltaan kannattavuuden paranemista, ja avaan sitä hieman tarkemmin kohta. Markkinakysyntä on piristynyt erityisesti teollisuuden hankkeissa, datakeskuksissa ja infrarakentamisessa, mutta pysynyt edelleen vaisuna uudisasuntorakentamisessa ja kuluttajakaupassa. Suomessa Onnisen myynti kasvoi ja tulos parani. Kasvu tuli etenkin markkinaosuuden vahvistumisen ansiosta. Suomessa K-Raudalla myynti kasvoi yritysasiakaskaupassa, mutta tulos laski vaisun kuluttajakaupan vuoksi. K-Raudan kuluttajakaupan osuus on Suomessa selkeästi suurempi kuin meidän muissa maissa, ja sieltä tulee muun muassa se ero. Norjassa Onnisen myynti kasvoi ja tulos parani selvästi. Byggmakker myynti kasvoi ja tulos parani. Tanskassa Davidsen myynti vahvistui ja tulos parani merkittävästi. Olen erittäin tyytyväinen, koska siellä on tehty paljon yritysostoja, ja ne eivät aina automaattisesti mene niin kuin on suunniteltu. Tässä ne ovat menneet vähintäänkin sillä lailla. Samaten Ruotsin K-Bygg, joka ei ole meille helpoin markkina.
Jorma Rauhala: Nyt voitamme markkinaosuutta merkittävästi, myynnin kasvu on vahvaa ja tulos parani. Puolassa ja Baltiassa Onnisella on vahva myynnin kasvu ja tulos parani. Luottoriskit ovat hyvin hallinnassa. Haluan avata Q3:n tulokseen, että Kesko Senukain tulososuus oli EUR 14.1 miljoonaa sisältäen kesäkuun. Viime vuoden Q3:n raportissa se sisälsi koko alkuvuoden, mikä oli EUR 7.4 miljoonaa. Nyt kun alkuvuosi oli EUR 5.4 miljoonaa ja siihen tuli EUR 14.1 miljoonaa päälle, olemme nyt jo EUR 19.5 miljoonassa, joka on kutakuinkin sama, mitä siellä oli koko vuosi. Tulosta siirtyi nyt Kesko Senukain osalta viime vuoden Q4:ltä tämän vuoden Q3:lle ja sitä aiemmille kvartaaleille. Siellä on myynti käynyt hyvin, mutta nimenomaan jälkihyvitteiden kirjaamistavan muutos on tässä keskeisenä tekijänä, joka tietysti tarkoittaa, että Q4:lle sieltä ei odoteta niin vahvaa kuin viime vuonna. Tämä kuva kuvastaa varsin hyvin Suomen rautakauppa- ja teknisen kaupan markkinaa. Täällä on peräti vuodesta 2019 laitettu nämä käppyrät niin, että siinä on K-Raudan ja Onnisen luvut.
Jorma Rauhala: Kumpikin on markkinajohtaja, joten kuvaa varsin hyvin markkinakehitystä. Siellä näkyy tietysti pitkässä juoksussa vahvat vuodet koronan loppuvaiheessa 2021 ja 2022. Sitten näkyy romahdus, joka tapahtui 2020 loppuvuonna 2023 johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, josta seurasi voimakas hintainflaatio, korkojen nousut, energian hinnan kasvu ja niin edelleen. Ikään kuin pohja saavutettiin miinusluvuissa 2024 kesällä, ja sen jälkeen lähti paranemaan. Oleellista tässä on ehkä huomata, että oranssi käppyrä, eli rautakauppa, on pysynyt nollan tuntumassa, välillä pikkuisen alle ja välillä pikkuisen yli, kun taas teknisessä kaupassa, tuo toinen sininen viiva, kasvu on paljon vahvempaa. Oleellista on huomata tuolla alhaalla olevat luvut, eli tekninen kauppa ei ihan noin vahvaa koko markkinalla ole, vaan meidän kasvu on 12%, kun kilpailijoilla on 1.4. Olemme voittaneet merkittävästi markkinaosuutta, ja K-Rauta on kutakuinkin markkinan mukainen. Lopputulema on, että jos katsottaisiin markkinoita, tekninen kauppa verrattuna rautakauppaan on ehkä kuusi prosenttiyksikköä vahvempaa kasvua.
Jorma Rauhala: Se tulee nimenomaan pitkälti siitä, mikä vetää nyt Suomenkin taloudessa, kuten datakeskukset, infrarakentaminen ja teollisuuden kysyntä. Onnisen eli teknisen kaupan ja muiden kilpailijoiden rooli on suurempi siinä kuin rautakauppojen. Toki rautakaupatkin myyvät sinne. Kesko vahvistaa teknistä kauppaa ja ostaa Dahlin Ruotsin, Norjan ja Tanskan liiketoiminnot. Tämän kerroimme 15 June, ja kyseessä on EUR 2.1 miljardia vuoden 2025 luvuilla. Euroopan komissio ja kaikki muut tarvittavat luvat on saatu. Arvioimme, että tämä tapahtuu tulevana maanantaina. Keskon hallitus suunnittelee merkintäoikeusannin käynnistämistä kaupan toteutumisen jälkeen. Annissa tarjotaan sekä A- että B-osakkeiden omistajille ainoastaan B-osakkeita. Huomenna perjantaina 30 October Kesko järjestää ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa hallitus pyytää yhtiökokoukselta valtuutusta enintään 12 miljoonaan uuteen B-osakkeeseen. Keväällä 2026 varsinainen yhtiökokous on antanut valtuutuksen jo 33 miljoonan osakkeeseen. Nyt haetaan 12 miljoonaa lisää, jotta kokonaissumma olisi enintään 45 miljoonaa osaketta. Sitten autokauppaan. Myynti kasvoi ja tulos parani. Liikevaihto kasvoi EUR 29 miljoonaa. Tulos, liikevoitto paranee EUR 0.8 miljoonaa, tulosprosentti 6.1% ja liukuvasti 5.6%.
Jorma Rauhala: Vahvat luvut autokaupassa. Uusien autojen markkinakysyntä on piristynyt. Q3 ensirekisteröinnit markkinassa kasvoi 14.5%. Puhutaan kappaleita. Keskon edustamien brändien ensirekisteröinnit kasvoi 23.9%, eli hyvin vahvaa on tällä hetkellä uusien autojen myynti. K-Auto uusien autojen tilauskanta, etenkin puhutaan kappaleista, on vahvistunut edelleen, eli tilauskanta kasvanut lähes 70% vertailukaudesta ja noin 65% vuodenvaihteesta. Miten tämä realisoituu myynniksi? Nämä ovat tilauksia ja miten ne realisoituvat myynniksi, niin totta kai toimitusajan mukaan, eli tyypillisesti noin kolme–neljä kuukautta, mutta voi olla pidempikin, kuusi–kahdeksan kuukautta. Voidaan tietysti se johtopäätös vetää, että vaikkapa tällä hetkellä tai viime kuussa myytyjä autoja ensi vuodelle joka tapauksessa realisoituu myynniksi. Käytettyjen autojen myynnin kehitys kappaleissa Suomessa autokaupoista asiakkaalle oli -2.7% ja meillä +3.4%. Palveluliiketoiminnan myynti laski hieman ja urheilukaupassa liikevaihto kasvoi. Vertailukelpoinen liikevoitto laski hieman. Sitten tulosohjeistus 2026 ja tässä ehkä jo tuttuun tyyliin avaamme myös näkymiä ensi vuodelle 2027.
Jorma Rauhala: Lyhyesti tässä, mitä kävin jo aikaisemmin läpi, miten me tätä tulosohjeista on täsmennetty tälle kuluvalle vuodelle, on siten, että se oli EUR 670–730 miljoonaa tuo haarukka ja nyt tuota alalaitaa nostettiin EUR 20 miljoonaa. Tämä tulosohjeistus ei sisällä Dahl-yritysoston vaikutusta vertailukelpoiseen liikevoittoon. Keskeisiä näkymiin vaikuttavia epävarmuustekijöitä ovat kuluttajaluottamuksen ja investointihalukkuuden kehitys sekä geopoliittiset kriisit ja jännitteet. Sitten ensi vuodesta. Tulevaisuudennäkymät 2027. Toimintaympäristön arvioidaan paranevan vuoden 2027 aikana kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa. Myös Keskon liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan kaikilla toimialoilla ja kaikissa toimintamaissa. Päivittäistavarakaupassa kuluttajakaupan arvioidaan piristyvän hieman ja foodservice-liiketoiminnan pysyvän vakaana. 2027 päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin arvioidaan edelleen olevan selvästi yli kuuden prosentin tasolla huolimatta hintapanostuksista ja investoinneista kauppapaikkaverkostoon. Vuonna 2027 päivittäistavarakaupan vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan vuodesta 2026. Rakentamis- ja talotekniikan kaupassa suhdanne on vahvistunut vähitellen, mutta pysynyt vaisuna uudisasuntorakentamisessa.
Jorma Rauhala: Vuonna 2027 suhdanteen ennakoidaan vahvistuvan edelleen ja 2027 rakentamis- ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2026 kaikissa toimintamaissa, ja mehän toimimme 8 maassa. Toimialan vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan paranevan myös ilman Dahl-yritysoston vaikutusta. Autokaupan markkinassa uusien autojen kysynnän ennakoidaan piristyvän vuodesta 2026 ja vuonna 2027 Keskon autokaupan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan paranevan vuodesta 2026. Vielä tähän loppuun yhteenvetona. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani kaikilla toimialoilla. Voimme olla hyvin tyytyväisiä siihen. Samaten päivittäistavarakaupassa markkinaosuutta on voitettu edelleen ja kannattavuus hyvä panostuksista huolimatta. Rakentamis- ja talotekniikan kaupassa tulos kasvoi selvästi teknisen kaupan vetämänä ja myös autokauppa kehittynyt hyvin, etenkin Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Autokaupassa hyvä myynnin kehitys. Uusissa autoissa vahva tilauskanta. Sitten Keskon historian suurin yrityskauppa Dahlin osalta toteutuu arviolta maanantaina ja osakeanti on suunnitteilla. Siitä huomenna ylimääräinen yhtiökokous. Kaiken kaikkiaan arvioimme, että Keskon toimintaympäristö, liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto paranevat vuonna 2027.
Jorma Rauhala: Hyvä kuulija, tässä Q3:n raportti tiiviisti ja sitten varmasti Karoliinalla kysymyksiä. Toivotaan.
Karoliina Partanen: Hyvä. Kiitos paljon Jorma esityksestä. Täällä on kysymyksiä tulossa. Ensin täältä kampukselta. Onko täällä kenellä mielessä niitä? Eli aloitetaan täältä.
Arttu Heikura: Kiitos Jorma esityksestä, Arttu Heikura Inderesiltä. Minulla on itse asiassa aika monta kysymystä, mutta aloitetaan tuosta merkintäoikeusannista. Minun laskelmieni mukaan Dahlin ostoon tai tuohon EUR 500–700 miljoonan antiin riittäisi alle 30 miljoonaa uutta osaketta, niin minkä takia hallitus hakee valtuutusta 45 miljoonalle uudelle osakkeelle? Huomenna on yhtiökokous, missä haetaan valtuutusta ja kaiken kaikkiaan tämän annin osalta haemme myös liikkumavaraa tulevaisuuteen, miten voimme toimia. Velkaantuneisuus ei kasvaisi liikaa, pysyisimme pidemmässä juoksussa taloudellisten tavoitteidemme raamissa ja myös antaa reagointia mahdollisiin tuleviinkin investointeihin tai yritysostoihin. Mennään PT-kauppaan. Mielellään kuulisin teidän näkemyksenne siitä, että minkä takia markkinan volyymit laskevat tällä hetkellä. Tuo on hyvä kysymys ja nimenomaan tämä viimeinen kvartaali oli tällainen. Markkina 0.6% oli kasvu. Meillä oli 1.8%. Tilastokeskus mukaan ruoan hintainflaatio oli 1.5%. On hankala kysymys, että mistä se johtuu. Kyllähän tiedetään, että hintakisa on erittäin kovaa ja markkina on ollut hyvin hintavetoinen aina vuodesta 2022 alkaen.
Jorma Rauhala: Kyllä siinä voi olla sitä, että kuluttaja hakee entistä enemmän hyviä tarjouksia, edullisia tuotteita ja niin edelleen. Ei siinä oikein muuta äkkiseltään keksi.
Arttu Heikura: RT-kauppaan ja etenkin tekniseen tukkukauppaan, missä kasvu oli voimakasta. Oliko tämä puhtaasti volyymivetoista vai oliko hinnoitteluympäristö helpottunut esimerkiksi infra-, teollisuus- ja datakeskushankkeissa?
Jorma Rauhala: Hintakehitys on ollut jonkin verran positiivinen tänä vuonna viimeisellä kvartaalilla. Jos suurin piirtein sanoisin, puhutaan varmaan 2–3%:n luvuista. On tietysti eroa tuoteryhmissä, mutta volyymikasvu on totta kai suurin tekijä, mutta myös hinta on tukenut sitä.
Arttu Heikura: En ole ihan varma, mainitsitko esityksessä Onnisen markkinaosuusvoittojen mittakaavan, mutta jos pystyt antamaan arvion siitä, kuinka paljon teidän markkinaosuus on noussut.
Jorma Rauhala: Joo, se itse asiassa oli siinä. Oliko se niin, että Onnisen kasvu viimeisellä kvartaalilla oli 12.1% ja markkina oli 1 pilkku jotain. Hyvin merkittävää, että koko vuoden Onninen on pärjännyt erittäin vahvasti markkinassa. Markkina kuitenkin kehittyy 5-6% ja rautakauppa on lähempänä nollaa. Siinä on se ero.
Arttu Heikura: Mieleen juolahtaa kysymys, että totta kai markkinassa on alasegmenttejä. En tiedä, onko sinulla oikeaa vastausta tähän, mutta jos pystyt vähän avaamaan, missä segmenteissä olette olleet erityisen vahvoja.
Jorma Rauhala: Jos puhutaan vaikka Suomesta ja Suomen Onninen, voisi sanoa, että tuotekategorioista, joissa olemme erityisen vahvoja, on sähkötuotteet. Jos jaetaan karkeasti LVI-tuotteisiin ja sähkötuotteisiin, sanoisin, että sähkötuotteissa olemme olleet erityisen vahvoja.
Arttu Heikura: Ehkä Dahlin ja teidän arvio Dahlin tämän vuoden viimeisistä 2 kuukaudesta. Kun katsoo Onnisen lukuja, tuloksen pitäisi olla positiivinen. Q4 on yleensä ollut hyvä tuloksellisesti. Koetan pohtia nyt sitä, että kun se integroidaan teihin marraskuusta lähtien oletettavasti, kuinka suuri tulosvaikutus sillä voisi olla.
Jorma Rauhala: Tässä on tietysti hyvin tarkkaa. Jotain tiedän ja mitä voin sanoa tällä hetkellä, kun Dahl on edelleen Saint-Gobainin omistuksessa, mutta sanotaan näin, että tietysti meillä on näkymää ja erilaisia ennusteita, mutta kaiken kaikkiaan, jos ajatellaan viimeistä kahta kuukautta, niin marraskuulla on jonkinlaista kaupallista merkitystä enemmänkin. Joulukuu on hyvin hiljainen. Joudun hyvin karkealla tasolla sanomaan tämän tässä kohtaa. Sanoisin näin, että isossa kuvassa, jos mietimme koko vuoden tulosta, merkitys on hyvin marginaalinen, kun puhutaan niin lyhyestä ajasta.
Arttu Heikura: Sitten autokauppaan. Onko toimitusajoissa tapahtunut viiveitä?
Jorma Rauhala: Ei merkittäviä vielä. Ehkä jonkin verran, mutta niin kuin tuossa arvioidaan tällä hetkisen tiedon mukaan, mitä meillä on, siitä tulee 3–4 kuukautta ja 6–8 kuukautta. On tietysti mielenkiintoista seurata, tuleeko sitä tapahtumaan lisää. Kysyntä on sen verran vahvaa nyt erityisesti edullisissa sähköautoissa, niin katsotaan miten se etenee, mutta ei vielä mitään erityisen isoja muutoksia.
Arttu Heikura: Koska tulosparannus oli yllättävän pieni Q3:lla suhteessa etenkin myynnin kasvuun ja oletettavasti myynnin kasvu tulee hyväkatteisista uusista autoista, jos voisit vähän valottaa sitä, miksi tulosparannus jäi ehkä hieman pehmeäksi.
Jorma Rauhala: Oliko se pehmeä vai tuo sinun analyysisi siinä? Mielestäni autokaupan tulos on varsin vahva, mutta tietysti uusissa autoissa varmaan kaiken kaikkiaan keskihinta on varmaan tullut jonkin verran alaspäin edullisten sähköautojen kautta. Pitää muistaa, että uudet autot eivät ole se ainut business meillä siellä, on palvelutoiminta ja käytetyt autot ja erityisesti niin kuin mitä on kerrottu, niin palveluliiketoimintahan on laskusuunnassa sitä kautta, kun tarvitaan vähemmän huoltoja, öljynvaihtoja ja niin edelleen. Sanoisin, että tuosta kombinaatiosta se tulee, mutta kyllä me olimme varsin tyytyväisiä suoritukseen.
Arttu Heikura: Tämä on viimeinen kysymys. Nyt kun katson ohjeistustanne Q4:lle, silmääni se vaikuttaa vähän varovaiselta, niin onko siellä jotain tekijöitä, mitä minun tai sijoittajan pitäisi ottaa huomioon, että minkä tähden te ette yletä vaikka ohjeistuksen ylälaitaan?
Jorma Rauhala: Mehän emme Q4 ohjeista erikseen koko vuotta. Yksi on hyvin selkeä, on Kesko Senukai. Siitä tulee yllättävän merkittävä, jos ajatellaan, että se oli viime vuonna yli EUR 12 miljoonaa ja nyt ei todellakaan sellaista lukua odoteta. Se on selkeä, mikä siihen vaikuttaa. Tietysti epävarmuustekijöitä on vielä. Ajatellaan vaikka joulukauppa. On ruokakauppa, mutta erityisesti Citymarketin käyttötavarapuoli. Jos on keli tällaista, että vettä sataa, ei pakkasta ja lunta tulee, niin sen tyyppiset asiat siihen vaikuttavat. Hintakisa on erittäin kovaa ruoassa. Meidän pitää olla siihen valmiita panostamaan ja niin edelleen, mutta ei mitään erityistä isossa kuvassa.
Arttu Heikura: Kiitokset.
Jorma Rauhala: Kiitos!
Karoliina Partanen: Hyvä. Kiitokset erinomaisista kysymyksistä. Mennään sitten linjoilta tulleisiin kysymyksiin ja päivittäistavarakauppaan. Siellä nähtiin, että markkinaosuuskehityksemme on ollut vahvaa huolimatta siitä, että kuluttajat ovat varovaisia ja kilpailu on tosi kovaa. Mitä markkinaosuuksien voittaminen on vaatinut ja miten tämä hyvä trendi varmistetaan myös jatkossa?
Jorma Rauhala: Se vaatii kovaa työtä ja strategian toteuttamista. Meillä on ollut jonkun aikaa jo se, että kehitämme kauppapaikkaverkostoamme. Olemme parantaneet asetelmiamme hintakilpailussa. Panostamme hintoihin ja parannamme jatkuvasti kauppojemme laatua sekä kauppakohtaista liikeideaa näkyväksi. Sanoisin, että sitä kautta se tulee. Ehkä yksittäisenä isoimpana on varmasti verkostoon liittyvät asiat. Viime vuonna 2025 verkostovaikutus, kun katsotaan, mitä kilpailijat rakensi, mitä me rakennettiin tai avattiin uusia neliöitä, niin se oli meille viime vuonna negatiivinen ja nyt se on positiivinen. Kyllä se on tämän toteuttamista, että kaikki nämä kolme elementtiä siellä näkyy ja sitä me jatkamme ja uskomme, että myös jatkossa pärjäämme.
Karoliina Partanen: Seuraava kysymys liittyy EU:n asettamaan kylmäainedirektiiviin. Siinä deadline lähestyy sen ollessa vuoden 2029 lopussa. Paljon on vielä K-ruokakaupat uudistamatta, ja onko mahdollisesta uudesta siirtymäajasta mahdollisuudesta uutta tietoa? Ehkä tässä olisi hyvä kerrata vielä, että mistä kylmäainedirektiivissä on kysymys ja missä sen osalta mennään ja onko mitään spekulaatioita siitä, että olisiko tulossa joustoa siirtymäajan suhteen?
Jorma Rauhala: Katson tässä samalla Aria, että en ainakaan tiedä, että olisi tässä kohtaa mitään siirtymäaikaa tullut, että kuinka vahvaa sellainen keskustelu on. Mutta tietysti meidän pitää lähteä liikkeelle siitä, että noudatamme nykyistä aikataulua, mikä on, ja olemme oma verkostomme suunnitelleet tästä kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta eteenpäin, miten teemme nämä kylmäaineremontit ja mahdollisia muita remontteja kaupassa. Onhan se tietysti vähän harmillinen siinä kohtaa, jos se on liian tiukka ja jos ajatellaan, että toimiiko kaikki muut nyt EU:n sisällä näin. Meillä on aina pieni osa epäilyksiä, että kuinka vaikkapa Italiassa on tätä vastaavalla lailla tehty, kuten me teemme hyvin näiden lakien ja asetusten mukaisesti. Mutta minulla ei ole tietoa siirtymäajan muutoksesta.
Karoliina Partanen: Mutta me toimimme suunnitelmien ja olemassa olevan deadlinen mukaisesti.
Jorma Rauhala: Juuri näin.
Karoliina Partanen: Kyllä. Sitten rakentamisen ja talotekniikan kaupasta. Siellä nähdään, että teknisen kaupan ja Onnisen kehitys on ollut hyvin vahvaa ja markkinakysyntä on piristynyt siellä selvästi muun muassa teollisuuden projekteissa ja infrahankkeissa. Uskallatko sanoa, että milloin uudisrakentamisen markkinan ennakoidaan piristyvän?
Jorma Rauhala: Well, onhan sitä odotettu tässä vuosia. Suomesta varmaan erityisesti tässä kohtaa puhutaan. Muualla se ehkä vähän pirteämpää onkin. Tässä kohtaa, kun eletään pian marraskuuta, niin tiedetään, että eihän ensi vuodelle, jos puhutaan uudisasunnoista, kovin paljoa ehdi tapahtua. Tuntuu, että se pikkuisen siirtyy koko ajan eteenpäin. Toivotaan, että sielläkin positiivisia asioita tapahtuu. Kyllä se varmaan vaatii jollain lailla sitä, että vanhojen asuntojen hintataso, kun on nyt pitkään laskenut, lähtisi nousuun ja sitä kautta ihmiset lähtisivät aktivoitumaan ja tekemään asuntokauppaa vanhasta asunnosta toiseen vanhaan tai uuteen asuntoon. Myös remontointi on pikkuisen jäissä. Tätä on vaikea ennustaa, mutta me ensi vuoden näkymissä odotamme, että kaiken kaikkiaan kuitenkin Suomessakin rakentamisen markkina paranisi. Mutta meillä on olettamana, että uudisasuntorakentaminen pysyy hyvin vaisuna edelleen.
Karoliina Partanen: Sitten vielä Dahl-yritysostoon liittyen. Sen arvioidaan toteutuvan ensi maanantaina, niin mikä on pääjohtajan innostuneisuuden taso yrityskauppaan liittyen?
Jorma Rauhala: Se on totta kai pitkäaikainen haave, kun on pitkään alaa seurannut. Olin siinä toimialajohdossa monta vuotta, ja meillä oli sinne listoja tehty tietysti aina, kun strategiaa päivitettiin ja yritysostot oli myös strategiassa. Kyllä sieltä voi katsoa, että mikä siellä oli listan ykkösenä. Nyt kun onnistutaan tässä Dahl-yrityskaupassa, nimenomaan nämä erittäin vahvat maat Ruotsi, Norja, Tanska, ja tätä kautta meidän teknisessä tukukaupassamme tulemme Suomessa olemaan selkeä ykkönen, Ruotsissa kakkonen, Norjassa selkeä ykkönen, Tanskassa kakkonen. Varsinkin LVI-toiminnassa olen kyllä äärimmäisen tyytyväinen. Kovaa työtä totta kai on edessä tässä edelleenkin. Se ei ole loppu tässä 2 November, vaan homma jatkuu, mutta hyvin tyytyväinen olen.
Karoliina Partanen: Innostuneet ja odottavat tunnelmat.
Jorma Rauhala: Kyllä.
Karoliina Partanen: Hyvä. Onko täällä kampuksella vielä kysymyksiä? Linjoilta on kaikki ammennettu tässä vaiheessa. Tuleeko täällä vielä mieleen? Ei taida olla. Sitten olisi loppukiitosten aika, Jorma.
Jorma Rauhala: Lämmin kiitos kaikille, jotka olette paikalla ja siellä linjojen ääressä seuraamassa tätä. Niin kuin sanottu, vahva suoritus ja ensi vuosi ihan lupaavalta näyttää. Lämmin kiitos vielä kaikille ja hyvää syksyn jatkoa.
Karoliina Partanen: Kiitoksia myös minun puolestani ja mukavaa loppuviikkoa. Kiitos!
